Lyhytjänteinen vähemmistökielten elävöittämistyön ohjaus
Olemme tarkastaneet valtion toimia kansallisten vähemmistökielten elävöittämisen edistämiseksi. Alempana on lyhyt yhteenveto selvityksestä.
Ruotsissa jiddiš, meänkieli, romani, saame ja suomi ovat tunnustettuja kansallisia vähemmistökieliä. Kaikilla on oikeus puhua omaa kieltään, ja kieli muodostaa usein tärkeän osan henkilön identiteetistä. Vähemmistökielet ovat myös osa ruotsalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Siksi valtio on ottanut tehtäväkseen kansallisten vähemmistökielten elävinä säilyttämisen.
Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut joidenkin viranomaisten toimintaa kansallisten vähemmistökielten säilyttämisen edistämiseksi. Nämä viranomaiset ovat Kielen- ja kansanperinteen tutkimuslaitos (Isof), Tukholman lääninhallitus, Lundin yliopisto, Saamelaiskäräjät, Valtion kouluvirasto, Tukholman yliopisto, Södertörnin korkeakoulu, Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto (UHR) ja Uumajan yliopisto.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on päätynyt toteamaan, että valtion toimet eivät ole riittäviä. Lisäksi valtio voi käyttää varojaan tehokkaammin jakamalla niitä pidemmällä aikavälillä lyhytjänteisten panostusten sijasta.
Siksi Valtiontalouden tarkastusvirasto ehdottaa, että hallitus ohjaa viranomaisiaan toimimaan pitkäjänteisemmin parantaakseen edellytyksiä suunnittelulle. Kyse on Kouluviraston tehtävästä koordinoida opetusta ja edistää vähemmistökielisen oppimateriaalin tuotantoa, Isofin vastuusta kielikeskusten toiminnasta sekä Tukholman lääninhallituksen ja Saamelaiskäräjien tehtävästä seurata ja tukea elävöittämistyön toteutumista.
Tarkastusvirasto ehdottaa myös, että vastuulliset oppilaitokset ja UHR parantavat tiedotusta vähemmistökielten opettajiksi kouluttautumisesta. Tarkastusvirasto suosittelee lisäksi, että hallitus siirtää vastuun vähemmistöjen verkkosivustosta Minoritet.se Tukholman lääninhallitukselle tai jollekin sopivalle viranomaiselle, joka saa tehtäväkseen tehdä sivustosta helppokäyttöisemmän.